Skip to main content
Artikkelit

Kärsitkö sinäkin kuivista silmistä?

Kärsitkö sinäkin kuivista silmistä?

Kuivasilmäisyys on yleinen vaiva. On arvioitu, että kuivasilmäisyydestä kärsii 5–50 % aikuisväestöstä1. Kuivien silmien kanssa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin ja sen ei tarvitse antaa häiritä elämää, sillä kuivasilmäisyyttä pystytään lievittämään monin tavoin. Tässä artikkelissa kuulemme Silmäaseman kuivasilmäisyyden hoidosta vastaavan silmälääkäri Tuomo Lehtosen ajatuksia kuivasilmäisyydestä ja sen hoidosta.

Kyynelkalvon epävakaus kuivasilmäisyyden taustalla?

Kuivasilmäisyys on monitekijäinen silmän pinnan sairaus. Silmän pinnalla on kyynelnesteestä muodostuva kyynelkalvo, jossa on kolme kerrosta (lipidikerros, vesikerros ja limakerros).

  • Uloin, hyvin ohut lipidikerros koostuu silmäluomen meibomin rauhasten erittämistä rasvoista eli lipideistä, ja sen tehtävänä on sekä estää kyynelkalvon vesikerroksen haihtumista että tehdä kyynelkalvosta helposti levittyvä alentamalla sen pintajännitystä.
  • Vesikerros on kyynelkalvon paksuin kerros ja se muodostuu vedestä ja siihen liuenneista proteiineista ja muista aineista. Vesikerros erittyy kyynelrauhasesta ja sen tehtävänä on muodostaa kosteus, jota silmät tarvitsevat tuntuakseen terveiltä ja miellyttäviltä.
  • Limakerros on kyynelkalvon alin kerros ja se koostuu silmäluomien ja silmän pinnan solujen tuottamista musiiniproteiineista. Limakerroksen tehtävänä on ankkuroida kyynelkalvo silmän pinnalle.

Kaikki nämä kerrokset ovat tärkeitä hyvän näkemisen kannalta. Jos esimerkiksi lipidejä on liian vähän, kyynelnesteen vesi pääsee haihtumaan liikaa. Jos kyynelnestettä on liian vähän, kyynelkalvo väkevöityy ja syntyy silmän pintaa vaurioittava hyperosmolaarinen stressitila. Hyperosmolaarisuus liittyy vahvasti kuivasilmäisyyden aiheuttamaan tulehdustilaan silmän pinnassa. Yhdessä nämä tekijät voivat aiheuttaa kuivien silmien oiretuntemuksia.2,3,4

Kuivasilmäisyyden oireet

Kuivasilmäisyyden oirekuva ja löydökset vaihtelevat. Osa potilaista on hyvinkin oireettomia, eikä oireettomuus sulje pois pitkälle edennyttä sairautta. Toisilla potilailla oireet voivat sen sijaan olla voimakkaat, vaikka silmät ovatkin tutkittaessa vähälöydöksiset.3

Tavallisimpia kuivasilmäisyyden oireita ovat1:

  • kirvely
  • roskan tai kuivuuden tunne
  • polttelu
  • kutina
  • vuotavat silmät
  • silmien punoitus
  • silmien väsyminen
  • näöntarkkuuden vaihtelut

”Potilaat eivät välttämättä tunnista oireidensa johtuvan kuivasilmäisyydestä, vaan voivat kuvailla esimerkiksi silmien särkyä, yläluomien raskautta ja roikkumisen tunnetta tai silmien voimakasta väsymistä lukiessa.  Jos oireet ovat jatkuneet pitkään ilman hoitoa, niiden tehokas hoitaminen voi olla haastavaa”, toteaa silmälääkäri Tuomo Lehtonen.

Mistä kuivasilmäisyys johtuu?

Kuivien silmien esiintyvyys kasvaa iän mukana erityisesti naisilla.Kuivasilmäisyyttä aiheuttavia osatekijöitä on paljon erilaisia ja niihin kuuluvat esimerkiksi ikääntymisen fysiologiset seuraukset, silmäleikkaukset, tietyt lääkkeet, puutteellinen ravitsemus ja ulkoisista ympäristötekijöistä esimerkiksi koneellinen ilmastointi, pakkanen, viima, katupöly ja ilmansaasteet, runsas näyttöpäätetyö ja tietyt kosmetiikkatuotteet4.

Kuivasilmäisyyden moninaiset aiheuttajat ovat silmälääkäri Tuomo Lehtosenkin vastaanotolla tuttuja: ”Hormonaaliset muutokset ovat merkittävä kuivasilmäisyyden taustatekijä. Myös ikääntymiseen liittyvä kyynelrauhasen ja meibomin rauhasten toiminnan heikkeneminen on tavallinen syy. Sjögrenin syndrooma on yksi keskeisimmistä kuivasilmäisyyttä aiheuttavista yleissairauksista. Lääkkeistä erityisesti glaukoomalääkkeet voivat merkittävästi pahentaa tilannetta. Myös kilpirauhasen sairaudet, diabetes, atopia, ruusufinni sekä piilolinssien käyttö voivat aiheuttaa tai pahentaa kuivasilmäisyyttä.”

Kuivasilmäisyyden tutkiminen – silmälääkärin näkökulma

Kun potilas saapuu vastaanotolle, silmälääkäri Tuomo Lehtonen haastattelee potilaan, selvittää perussairaudet, lääkitykset ja oirekuvan. Tämän jälkeen hän tutkii silmät silmämikroskoopilla ja fluoreseiiniväriaineella. Potilaalta tutkitaan mm. kyynelerityksen määrää, kyynelkalvon vakautta ja haihtumista sekä silmän pintasolukon mahdollisia vaurioita. Lisäksi arvioidaan kuivasilmäisyyden syntyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten meibomin rauhasten toimintaa sekä muita silmäluomien toimintaan ja terveyteen liittyviä poikkeavuuksia. Vakavat silmän pinnan sairaudet on suljettava pois, ja toisaalta on tunnistettava tilanteet, jossa oireiden taustalla on jokin muu sairaus tai tila. Silmän pinnan tutkimukseen on olemassa myös paljon erilaisia spesifisiä välineitä ja laitteistoja3.

Tehokkaimmat hoitomenetelmät kuiville silmille

Kuivien silmien hoidossa kostutustippa on hyvä ja ensisijainen hoitovaihtoehto. Kuivasilmäisyys on monisyinen sairaus, jonka oirekuva vaihtelee. Kostutusvalmisteen suositteleminen edellyttää näyttöä sen tehosta laadukkaissa kliinisissä vertailevissa tutkimuksissa. ”Säilöntäaineeton kostutustippa on mielestäni kustannustehokkain, turvallisin ja siten usein järkevin ratkaisu potilaalle.  Mitä paremmin kostutustippa matkii kyynelkalvon rakennetta, sitä parempi”, Tuomo Lehtonen kertoo. Jos samassa valmisteessa on sekä kosteuttava hyaluronihappo että kyynelkalvoa vakauttava lipidikomponentti, hoitaa se kyynelkalvoa kokonaisvaltaisesti. Tällainen tuote on esimerkiksi Suomessa kehitetty ja valmistettu PuroTM Suoja (www.purosilmille.fi).  Tuomo Lehtonen muistuttaa: ”Mitä yksinkertaisempi hoito on, sitä helpompi siihen on sitoutua”.

Vaikeammissa tapauksissa silmälääkäri voi kostutustipan lisäksi määrätä lääketippoja, kuten siklosporiinia. Kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa myös kyynelteiden tulppauksella, jolloin oman kyyneleen poistumista silmän pinnalta vähennetään. Jos potilaalla on meibomin rauhasten toimintahäiriö, voidaan käyttää lämpömaskia, meibomin rauhasten hierontaa ja luomien puhdistusta. Myös laitehoitoja, kuten valoimpulssihoitoa, voidaan käyttää meibomin rauhasten toiminnan parantamiseen. Silmälääkäri auttaa valitsemaan hoidon oireiden, löydösten ja potilaan yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. 5  

Milloin kannattaa hakeutua silmälääkärin vastaanotolle kuivien silmien oireiden vuoksi?

Kuivien silmien oireiden ilmaantuessa silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua mieluiten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska helpotus voi olla vain yhden tipan päässä. ”Kuten monia muitakin sairauksia, myös kuivasilmäisyttä on helpointa hoitaa varhaisessa vaiheessa. Hoitamattomana kuivasilmäisyys voi heikentää merkittävästi elämänlaatua ja pahimmillaan uhata näkökykyä. Erilaisia hoitovaihtoehtoja on nykyisin runsaasti”, toteaa silmälääkäri Tuomo Lehtonen.

Yhteenveto

Kuivat silmät aiheuttavat ihmisille paljon haittaa arjessa. Niiden hoitoon on kuitenkin tarjolla toimivia ratkaisuja. Helpoin vaihtoehto on silmätippa, jossa yhdistyvät hyaluronihapon kostuttavat ominaisuudet sekä lipidikomponentti. Kun kuivat silmät mietityttävät ja vaivaavat, on hyvä käydä silmälääkärin vastaanotolla tarkastamassa silmien tilanne.

Kotimaisesta PuroSilmille® -tuotesarjasta löydät avun kuivasilmäisyyden oireisiin. www.purosilmille.fi

References:

  1. Stapleton et al. 2017, TFOS DEWS II Epidemiology Report, Ocul Surf., 15: 334–365.
  2. Uusitalo et al. 2022, Monimuotoinen kuivasilmäisyys, Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim, 138: 1667–74.
  3. Craig et al. 2017, TFOS DEWS II Definition and Classification Report, Ocul Surf., 15: 276–283.
  4. Stapleton et al. 2025, TFOS DEWS III: Digest, American Journal of Ophthalmology, 279: 451–553.
  5. Jones et al. 2025, TFOS DEWS III: Management and Therapy, American Journal of Ophthalmology, 279: 291–386.